torstai 14. kesäkuuta 2018

MEILLÄ SAA SYÖDÄ HERKKUJA!

Yhteistyössä Perhekupla ja BitMix




Kun Antti oli pieni, olin tosi tarkka hänen sokerinsaannistaan. Esimerkiksi pullaa hän sai maistaa ensimmäisen kerran vasta lähempänä toista ikävuottaan, ja muidenkin herkkujen kanssa vitkuteltiin hyvän aikaa. Nykyään tilanne on toinen, en halua enkä jaksa tuhlata energiaani miettimällä liikaa tätä somemaailmaa usein jostain syystä kuohuttavaa aihetta. Tietenkin Evellä on vielä ihan omat pelisäännöt, onhan hän vielä vauva, mutta pojilla on varmasti moniin muihin perheisiin nähden suhteellisen rento meininki herkuttelun osalta.

Perusterveiltä, hoikilta ja aktiivisilta lapsiltani en näe mitään syytä kieltää herkkupäiviä. Nykykäsityksen mukainen normi taitaa tämänhetken pikkulasten vanhemmilla olla se, että ei herkkuja lapsille, ja jos jotain niin sitten mahdollisimman terveellistä. Ja samaan aikaan samat vanhemmat syövät salaa suklaata, piilottelevat karkkipusseja ja kiertelevät ja kaarteevat lapsille omia elintapojaan. Eikä siinäkään tietysti mitään pahaa ole, tehkööt kukin parhaalla näkemällään tavalla. Ja totuushan on se, että voin puhua täällä vain ja ainoastaan omasta puolestani ja meidän perheen kokemuksista. Olen varsin tietoinen lapsuusajan lihavuudesta, diabeteksesta ja muista liikaan herkutteluun liittyvistä seurauksista, ja tässä kohtaa monilla lähtee homma äärimmäisyyksiin. Silloin tällöin syöty täysrasvainen suklaajäätelö ei tee kenestäkään diabeetikkoa tai ylipainoista, ei lapsesta eikä aikuisesta. Ja ehdottoman tärkeää onkin muistaa tässä asiassa, kuten muissakin elämään liittyvissä asioissa, että kohtuus kaikessa! Ei meilläkään joka viikko herkutella, ja välillä sitten saatetaan juhlapäivän jälkeen syödä kakkua monta päivää peräkkäin.











Meillä ei ole varsinaisesti mitään yhtä tiettyä herkkupäivää, mutta varmaan aika tavanomaiseen tapaan mahdolliset herkut osuvat viikonlopulle. Herkut vaihtelevat suuresti. Joskus se on vanukasta, joskus suklaapatukka, oikeastaan mennään aina vähän poikien mielitekojen mukaan. Aina kaupassa käydessä ei siis osteta herkkuja, ja pojat tietävät sen tasan tarkkaan. Karkeista he eivät niin välitä, mutta sen sijaan suklaa ja esimerkiksi jäätelö maistuvat. Ei joka päivä, eikä välillä edes joka viikko. Herkuiksi meille lasketaan myös vanukkaat, sokeriset jogurtit, pillimehut, leivonnaiset jne. Eli kaikki se, mikä ei kuulu tavalliseen, terveellisen arkiruokailuun. Meillä ei palkita lapsia herkuilla, eikä rangaista herkuttomuudella. Ruokaan suhtaudutaan ruokana, ravinnonlähteenä, energianantajana, ja herkkuihin herkkuina, jotka piristävät mieltä ja tuovat vaihtelua arkeen. Nykyään on myös paljon erilaisia terveellisempiä tuotteita, joilla voi tavallisesta välipalastakin saada aikaiseksi herkkuun verratava kokemuksen. Hyvänä esimerkkinä tämän postauksen kanssa yhteistyössä toimiva BitMix, joka tuo suomalaisten ulottuville kotimaisia kuivaleipätuotteita. 

BitMix valmistaa rukiista ja kaurasta herkullisia ja monipuolisia kuivaleipätuotteita koko perheen käyttöön niin arki- kuin juhlakattaukseen. Tuotevalikoima pitää sisällään varrasleipää, ruis- ja kauralantteja, kauralastuja neljässä eri maussa sekä lapsille täydellisiä Muumi -kauralastuja mustikan makuisena. Tuotteet sopivat syötäväksi sellaisenaan, lisukkeena tai vaikka osana leivontaa. Tuotteiden kotimaisuus ja loistavat ravintoarvot ovat ehdottoman tärkeitä meille, jotka olemme kiinnostuneita ekologisuudesta sekä koko perheen hyvinvoinnista. 









Herkuttelua koskevat säännöt ja rajoitteet, kuten myös vapaus, ovat tukeneet lasten suhtautumista herkkupäivien merkityksellisyteen. He tietävät, että kaupasta ei vinguta ylimääräistä mukaan, jälkkäriä ei ole arkiruoan yhteydessä, ja he ovat myös tietoisia siitä, mitä liika suola, rasva ja sokeri aiheuttavat ihmiskehossa. Vapaus tuo mukanaan vastuuta, ja tästä syystä lapsille riittääkin esimerkiksi vain yksi pulla tai pieni kupillinen karkkeja tai sipsejä herkkupäivinä. Myös juhlissa pojat tietävät omat rajansa, eikä ylilyöntejä tule. Ainoastaan mummupappalan keksikaappi on sellainen, joka saa aika tiuhaan kyytiä, mutta se heille sallittakoon. Mummupappalan kuuluu olla se paikka, joka vähän venyttää vanhempien asettamia rajoja ja luo lapsille omanlaisensa maailman. Meillä ei myöskään syödä salaa, ei koskaan. Toisaalta, me ei myöskään kovin usein herkutella arkisin A:n kanssa, joten salailua ei senkään puolesta tarvita. Jos meillä on kaapissa vaikka karkkipussi, ja päätän ottaa siitä vähän sillä aikaa kun lapset ovat päikkäreillä,  niin tarjoan pussista kyllä lapsillekin myöhemmin. Pitää todellakin paikkansa, että saadessaan riittävästi monipuolista ruokaa, ei keho ja mieli huuda herkkujen perään. Jos arkiruoka koostuisi pelkästään nopeista hiilareista tai rasvaisista aterioista, verensokerin heittelyn seurauksena varmasti tulisi ostettua epäterveellisiä välipalojakin useammin. 

Välipalojen merkitys korostuukin lapsiperheessä, koska lasten rauhallisuuden kannalta ei varmaan mikään ole niin suuressa merkityksessä kuin ravinto ja uni. Terveelliset välipalat koostuvat meillä usein täysjyväleivästä ja hedelmistä, ja pojat ovatkin hullaantuneet BitMixin miedosti kuminalla maustettuun varrasleipään. Vegaanisen margariinin kanssa leivät maistuvat meille kaikille, ja olemme niitä käyttäneet myöskin pizzapohjan tavoin. Välipaloina, herkkuina, kerhoeväinä sekä leffanaposteltavina paikkansa ovat ottaneet meillä myös BitMixin muut tuotteet, erityisesti kauralastut sekä kauralantit. Meidän arvomme kohtaavat BitMixin kanssa todella hyvin ja tästä syystä kannustaisin teitä kaikkia seuraavalla kauppareissulla tutustumaan oman kauppanne BitMix tarjontaan. Oma suosikkini heidän tuotteistaan on ihan ehdottomasti vegaaniset jalapeno-maustetut kauralastut. Niitä tulee popsittua hyvällä ruokahalulla, ja omalla tunnolla erityisesti viikonloppujen herkkupäivinä. Terveellisten välipalojen, monipuolisen arkiruoan ja lapsille annettujen mallien tukemana voimme hyvillä mielin antaa heidän syödä myös epäterveellisiä herkkuja silloin tällöin. Tähän loppuun laitan vielä pari reseptiä jotka kehittelin BitMixin varrasleipää soveltaen.

Vegaaninen ruispizza

2 annosta

2 ruisvarrasta
tomaattisosetta
vegaanista pizzamurua
kirsikkatomaatteja
aurinkokuivattua tomaattia
päälle esimerkiksi basilikaa tai salaattia

Levitä pohjalle tomaattisose sekä pizzamuru. Asettele juustovalmisteen päälle tomaatit ja aurinkokuivatut tomaatit ja paista uunissa 5-10 minuuttia. Koristele basilikalla tai salaatilla ja tarjoa väli- tai iltapalaksi. Kokeile myös esimerkiksi mexico- maustetun nyhtökauran kanssa!


Vegaaninen suklaakakku ruispohjalla


1 ruisvarras
3,5 dl gluteenittomia jauhoja
4 dl sokeria
3 dl tummaa kaakaojauhetta
2 tl soodaa
ripaus suolaa
2 dl kaurajuomaa
100g tummansinistä keijua
2 dl soseutettua banaania
2 dl vastakeitettyä kahvia
2 dl puolukoita

Kuorrute: 
n. 2rk kahvia 
0,5 dl kaakaojauhetta
200g tomusokeria
1 rkl tummansinistä keijua

Lämmitä uuni 175 asteeseen. 

Sekoita keskenään jauhot, sokeri, kaakaojauhe, sooda ja suola. 

Sekoita keskenään kaurajuoma, sulatettu margariini sekä soseutettu banaani. 

Kaada nestemäinen seos hiljalleen kuivien aineiden joukkoon vuorotellen kahvin kanssa. Lisää vielä puolukat.

Voitele irtopohjavuoan reunat. Asettele varrasleipä paloina vuoan pohjalle ja kostuta se huolellisesti sekamehulla. Kaada päälle taikina ja paista kakkua uunissa noin 40 minuuttia. Anna jäähtyä.

Valmista kuorrute sekoittamalla ainekset keskenään. Koristele kakku kuorrutteella ja esimerkisi marjoilla.


Kuinka teillä herkutellaan? Ihanaa kesää kaikille!

☀    ☀    ☀

1 kommentti:

  1. Tuo olikin kiva idea käyttää ruisvartaita leivontaan ja pizzapohjiksi. Täytyy joskus kokeilla.

    Meillä ei ole mitään karkkipäiviä ja herkutellaan silloin kun hyvältä tuntuu (ja ehkä vähän muulloinkin). Varsinkin näin kesällä lapsi haluaa (ja usein saakin) jäätelöä, kun käydään kaupassa tai kaupungilla. Tärkeintä mielestäni on, että syö myös kunnon ruokaa ja muistaa pestä hyvin hampaat.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.