sunnuntai 4. helmikuuta 2018

PARHAAT VAUVANRUOAT VALMISTUVAT KOTONA



Kiinteiden aloittaminen on vauvan ja vanhempien arjessa yksi mullistavimmista kehitysvaiheista. Pääsääntöisesti kiinteiden maistelun voi aloittaa kasvis- ja hedelmäsoseilla  aikaisintaan neljän kuukauden iässä, ja viimeistään puolivuotaalle olisi aloitettava lisäruokien tarjoaminen. Puolivuotiaalle voi alkaa jo rohkeasti antamaan ruokaa eri ruoka-aineryhmistä, pieniä annoksia reippaaseen tahtiin suurentaen. Syynä puolivuotiaan nopeampaan tahtiin kiinteiden aloittamisessa on muun muassa raudantarve, jota pelkkä rintamaito ei tässä vaiheessa enää täytä.

Kuten meitä aktiivisesti seuraavat tietävätkin, niin me aloitimme Eveliinalle lisäruoat vasta puolivuotiaana. Halusin tietoisesti venyttää kiinteiden aloittamista ihan viimeiseen saakka sekä itsekkäistä että vauvan terveyttä koskevista syistä. Halusin jatkaa täysimetystaivaltani niin pitkään kuin suinkin mahdollista, ja sen loppuminen noin kuukausi sitten oli minulle itselleni henkisesti yhden ajanjakson päättyminen. Kolme lasta on täyttänyt meidän lapsilukumme, ja viimeinen imetysaikani on tässä nyt käynnissä, jatkuen tottakai nyt kiinteiden ruokien rinnalla edelleen. Imettäminen on minulle tosi tärkeä juttu, nimenomaan ajatellen omaa äitiyttäni ja tarvettani täyttää lapsen tarpeet mahdollisimman luonnollisesti. Rintaruokinta vahvistaa vauvan suoliston hyvien bakteerien määrää, ja korvikeruokittuihin verrattuna imetettyjen vauvojen suoliston Ph on pienempi. Imetys on siis luonnollisuuden, läheisyyden, ekologisuuden ja taloudellisuuden lisäksi suoliston terveydelle eduksi.

Kaikilla imetys ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole mahdollista, enkä missään nimessä oman imetykseni hypettämisellä aio enkä tahdo arvostella tai ottaa kantaa muiden äitien imetysvalintoihin. Peace.





Lisäruokien aloittaminen vasta puolivuotiaana sopi meidän kuvioon ihan täydellisesti. Maitoa riitti ja riittää edelleen todella hyvin, Eve on ollut tyytyväinen, ei ole ollut ylenpalttista pulauttelua eikä vatsaongelmia. On hyvä pitää mielessä, että lapsen suolisto  kehittyy aina kouluikään saakka, eikä suoliston epäkypsyyden vuoksi kannata aloittaa soseita turhaan liian aikaisin, ei ainakaan omin päin ennen sitä neljän kuukauden ikää. Jos vauva pulauttelee paljon, niin olen kuullut joidenkin terveydenhoitajien kehottaneen antamaan vauvalle hieman kasvissoseita jo aikaisemmin, mutta itse en uskaltaisi missään nimessä tarjota vauvalle rintamaidon lisäksi mitään ennen suositusikää. Myös sellainen seikka on huomioitava, että yli neljän kuukauden ikäiselle, joka tarvitsee rintamaidon lisäksi lisäruokaa, taas kannattaa imetyksen turvaamiseksi mieluummin tarjota kiinteää ruokaa kuin äidinmaidonkorviketta.

Pidän tärkeänä, että Eve saa pelkästään itsetehtyä ruokaa. Tällöin tiedän varmasti, mitä hän syö ja voin itse säädellä sitä, mistä ja miten ruoan raaka-aineet on hankittu. Vauvojen valmisruokien valmistajat ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä yrityksiä, joista ainoana Nestle valmistaa tuotteensa Suomessa (Piltti kuuluu Nestlelle). Kuitenkin myös Nestle hankkii ruokiensa raaka-aineet myös muualta pohjoismaista, eli tuotteet eivät ole 100% kotimaisia. Purkkiruoat ovat ravinneköyhempiä suurten kuumennuslämpötilojen vuoksi, eikä ihmisen elimistö pysty nykytiedon mukaan käsittelemään synteettisesti valmistettuja vitamiinivalmisteita, joita valmisruoissa on, luonnollisessa muodossa olevien vitamiinien tavoin. Vitamiinit purkkiruoista eivät siis imeydy samoin kuin kotitekoisesta ruoasta. Vauva ei myöskään pysty syömään suuria annoksia, joten aterian tulisi olla mahdollisimman ravinnerikasta, ja muun muassa kuidunsaanti jää purkkiruokaillessa vähäiseksi.

Tiesitkö, että Muksu (eli Nutricia Baby Oy) on osa Danonea? Heidän tuotteensa valmistetaan suomalaisesta nimestä huolimatta alihankkijoiden tehtaissa ympäri Eurooppaa.


On mielestäni eettisesti hieman vääristynyttä, että neuvolasta saatavissa ohjelehtisissä ja synnytysvuodeosastolla olevissa esitteissä oikein tuputetaan valmiita lastenruokia. Näiden pitäisi olla niitä paikkoja, joissa äidit, varsinkin ensisynnyttäjät, saisivat mahdollisimman laadukasta tietoa käyttöönsä. Kaikkialla mainostetaan sitä, kuinka pääset elämässä helposti ja nopeasti eteenpäin ostamalla milloin minkäkin yrityksen valmistamaa valmista ravinneköyhää ruokaa omalle lapsellesi. Asia ei ehkä monen mielestä ole niin suuri kuin omastani, mutta miksi ei omatekoiseen ruokaan kannusteta enemmän? Suurilla yrityksillä ainoa tavoite on saada voittoa, ei taata lapsille parasta mahdollista ravintoa, eikä minun mielestäni tällaisen ajattelumallin kannustaminen sovi suomalaisen neuvolatoiminnan perusperiaatteisiin.

Vauvanruoan valmistaminen kotona on yksinkertaista, ja usein ne valmistuvat samalla muun perheen aterioiden kanssa. Olen vain tehnyt suurempia annoksia, ottanut sivuun Evelle tarkoitetun määrän ennen suolan lisäämistä ja pakastanut niitä Aventin säilytysastioihin, pääasiassa kaksi ateriaa/purkki. Kotiruoka on edullisempaa ja ekologisempaa kuin valmisruoka, ja säästytään lasiroskalta. Alusta loppuun itse valmistetut ateriat myös tarjoavat vauvalle aidomman makukokemuksen kuin pelkkää kaupanruokaa tarjotessa. Uskon, että kotitekoinen ruoka on osasyynä siihen, että pojatkin syövät esimerkiksi kasviksia tosi mielellään, eivätkä useimmiten pelkää maistaa vieraita ruokia. Toki 3- ja 5-vuotiaat ihan ikänsä puolesta ovat hieman epäileväisiä aluksi, mutta lopulta maistavat, ja pääsääntöisesti myös pitävät uusistakin mauista.






Meillä kiinteisiin siirtyminen sujui vaivattomasti, ja olen siitä todella kiitollinen. Ei ole ollut mitään mullistavia vatsaongelmia, ei allergiaa, eikä imetys ole häiriintynyt. Me otettiin Eveliina heti osaksi koko perheen yhteisiä ruokahetkiä, ensin sylissä istuen ja selän vahvistuessa syöttötuolissa ruokaillen. Ensimmäinen  viikko annettiin Evelle lähinnä makuannoksina perunaa, porkkanaa, parsakaalia, bataattia, kurpitsaa ja kanaa hienoksi soseeksi soseutettuna. Eve söi jo makuannoksia tosi reippaasti, ja seurasi tarkkaavaisesti meidän muiden ruokailua. Toisella viikolla lisättiin jo aterioihin jauhelihaa, kalaa, makaronia, riisiä sekä marjoja, ja kasvistarjontaakin laajennettin ennestään. Me ollaan annettu Even syödä koko ajan ihan oman halunsa mukaisia määriä, ja tässä kohtaa taisi mennä sellainen 3-4 ruokalusikallista ateriaa kohden. Kolmannella viikolla aloin jo jättää soseet karkeammaksi ja Eve söi satunnaisesti jo puoli desiä ruokaa kerrallaan. Sormiruokailu otettiin myös kolmannella viikolla osaksi päivittäisiä ruokarutiineita ja lisättiin kananmuna mukaan ruokavalioon. Erityisesti banaani ja avocado maistuvat omia käsiä käyttäen, ja suolatonta leipää on myös kiva mutustella. Parsa- ja kukkakaalit ovat siinä mielessä helppoja sormiruokailukasviksia, että niiden varresta on helppo napata kiinni ja kukintoa on mukavaa mutustella hampaattomankin vauvan.

Even ateriarytmi nyt seitsemänkuisena menee suurinpiirtein näin:

7-8 aamuimetys ja unet jatkuu vielä
Kauralesepuuro tai neljänviljan puuro marjoilla + imetys
11 imetys
12 liha-, kala- tai kasvisruoka +imetys
Päiväunet
14-16 välipalaksi hedelmää sekä soseena että sormiruokaillen + imetys
18 liha-, kala- tai kasvisruoka + imetys
Iltanokoset
20 iltapuuro marjoilla
21-23 hedelmää/marjoja + imetys
3 imetys

Vinkki: Leikkaa banaani puoliksi ja kummankin puolikkaan leikkauspuolelta kuoresta parin sentin kaistale irti. Tällöin vauvan on helppo pidellä kuorialueesta kiinni eikä liukas banaani lennä joka paikkaan. Vauvan syödessä leikkaa aina uusi kaistale kuoresta irti.






Soseruokien kaveriksi on hauskaa kehitellä jos jonkinmoisia pehmeitä ruokia vauvalle, kuten hedelmä-kasvismuffinsseja, kikhernepullia ja marja-hedelmäjäädykkeitä. Jaan teille nyt ihanan kikhernepulla reseptin, joka sopii ihan koko perheelle! Halutessaan muun perheen annosiin voi lisätä suolaa ja esimerkiksi sipulia.

KIKHERNEPULLAT

400g valutettuja ja huolellisesti huuhdeltuja kikherneitä
1tl jauhettua korianteria tai muutama verso tuoretta
1tl kuminaa
Puolikkaan sitruunan mehu
2rkl maissijauhoja
ripaus mustapippuria

Survo kaikki ainekset kulhossa sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Anna massan turvota jääkaapissa noin puoli tuntia, ja muotoile siitä sen jälkeen vauvan nyrkin kokoisia litteitä pullia. Paista pannulla tilkassa öljyä.

✰   ✰   ✰

Lähteitä:
Ravitsemustieto, Otava 2002, Leena Peltosaari, Hilkka Raukola, Raija Partanen

2 kommenttia:

  1. Joo, itse kans kyseenalaistan tuota, että niiden mainoksia löytyy neuvolasta ja synnäriltä. Ne on ihan ok, jos perheen tilanne on oikeasti sellainen, että ei ole mahdollista itse tehdä, tai sitten reissussa mukana. Mutta mitään terveysruokaa ne ei kyllä missään tapauksessa ole, valitettavasti :(

    VastaaPoista