keskiviikko 6. joulukuuta 2017

LUUKKU 6 || PALJON ONNEA SUOMI


Aivan ihanaa Itsenäisyyspäivää kaikille, ja paljon onnea satavuotias Suomi!

Itsenäisyyspäivänä on tärkeintä muistella ja vaalia sodissa maamme itsenäisyyden puolesta taistelleiden uurastusta, nauttia läheisten seurasta ja arvostaa niitä asioita, jotka ovat meillä niin hyvin. Suomessa on varmasti paljon epäkohtia; tasa-arvoisuudessa on ehkä parannettavaa, eri sosiaaliset ryhmät jakavat kansaa ja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan on yhtä monta mielipidettä kuin on kansalaisiakin. Ei mietitä niitä tänään.

Ollaan ylpeitä valittamisentaidosta. Iloitaan siitä, että räntäsateen jälkeen ne kolme hellepäivää kesässä tuntuvat mahtavilta. Nauretaan tälle pinnallisuudelle, mikä täällä tänäpäivänä vallitsee verrattuna sota-ajan Suomeen. Saa valittaa, saa haluta muutosta parempaan, saa vaikuttaa. Mutta tänään, voidaanko olla vaan onnellisia siitä, että just sä saat olla siellä kotona/kylässä/juhlimassa ja sulla on katto pään päällä. Sulla on älylaite/tietokone, jolla pystyt just tällä hetkellä lukemaan tätä postausta ja sulla on sänky, johon voit turvallisesti käpertyä illan tullen. Näin ei ollut aina, eikä näin ole nytkään kaikkialla. 


Itse käytän tämän päivän vaalien isoukkieni muistoja.  Mummin puolen isoukilta olen perinyt jatkosodassa vuonna 1943 Syvärillä kaiverretun korurasian. Hän selvisi sodasta, mutta menehtyi vuosia myöhemmin onnettomuudessa. Ukin puoleinen isoukkini menehtyi sodan päätyttyä miinanraivaustehtävissä. Ukki ja hänen kaksi veljeään selviytyivät sodan jaloista, kun isomummini pakeni heidän kanssaan Muurasjärvelle. En ole koskaan tavannut isoukkejani, mutta silti liikuttaa ajatella, kuinka lähelle sota vielä koskettaa. Ukkinikin oli vain viisivuotias, meidän Antin ikäinen, menettäessään isänsä. Niin surullista. Myös isommummit ansaitsevat lämpimiä ajatuksia, heidät muistankin vielä vallan hyvin. Ei sitä lapsena osannut ajatellakaan kuinka paljosta hekin olivat selviytyneet ja pärjänneet silti elämässään.

Nyt kaikki laulamaan Maamme laulua tai Den glider iniä ja laittamaan hassut suomipipot päähän! Tai jos ei menojalka siihen taivu, niin katso edes ikkunasta ulos ja ajattele, että tämä on meidän Suomi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti