sunnuntai 19. marraskuuta 2017

VATSA KOLMEN RASKAUDEN JÄLKEEN || FEELMAMA -VALMENNUS

Yhteistyössä FeelMama ja Mammalandia

Ihanaa sunnuntaita kaikki! Arvatkaapas mitä. Olen unohtanut julkaista luonnoksissa olleen valmiin tekstin koskien FeelMama -valmennuksen loppumista ja tuloksia! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai mitä? Tässä nyt ensiksi ne kahden valmennuskuukauden viimeisimmät kuulumiset ja lopuksi vielä sen jälkeisen ajan ajatuksia ja fiiliksiä, mitä valmennuksesta on jäänyt.



Maanantai 2.10.2017


FeelMama -valmennus on nyt tullut päätökseensä. Viimeksi kirjoittelin siihen liittyviä kuulumisia kuudennen viikon jälkeen, ja sen jälkeen on palattu pikkuhiljaa normaaliin ruokarytmiin. Mieliala on vaihdellut näiden kahden viikon aikana ihan superpaljon ja on ollut päiviä, jolloin olen voinut fyysisesti pahoin pelkästään ruoan ajattelemisesta. Kun henkilökohtaisessa elämässä kuohuu, niin se kyllä valitettavasti vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. Jos en olisi mukana tässä Valmennuksessa, niin pääni olisi todennäköisesti ihan totaalisessa solmussa niin itseni kuin kaikkien muidenkin asioiden suhteen. Se oikeasti auttaa pitämään pään pinnalla ja pakottaa oman, ajoittain syömisvammaisen mieleni pitämään järjen mukana.

Kotijumpat ja vaunulenkit ovat tulleet tosi kivasti osaksi arkea, ja tuo meidän rakas kolmekuinen tykkää tosi paljon toimia "painona" osassa liikkeistä. Vatsalihakset ovat lähteneet selkeästi palautumaan takaisin omalle paikalleen ja selkä tuntuu paljon tukevammalta kuin aiempien raskauksieni jälkeen. Minulla on satunnaisesti ollut niitä lantion löystymisestä jääneitä kipuja, mutta nekin ovat alkaneet harvenemaan. Ruokarytmin palauttaminen on tietysti antanut lisää energiaa päiviin ja näihin valmennuksen liikuntaosuuksiin. En malta odottaa, että pääsen taas juoksemaan! Sitä mulla onkin jo ihan tosi kova ikävä.

Vatsan ulkonäköä en ole tainnut kauheasti avata tänne raskauksien jälkeen. Minulle tuli muutamia raskausarpia jo ensimmäisen raskauden aikana, mutta Eetua odottaessani niitä tuli paljon enemmän (vaikka vatsa oli pienempi). Nyt arpia ei tullut yhtään lisää, mutta vanhat arvet tulivat taas hormonimuutosten ja vatsankasvun ansiosta selkeämmiksi. Arvet eivät häiritse minua laisinkaan, vaikka tällä hetkellä ne ovat vielä sellainen ryppykasa tuossa vatsalla. Eniten ehkä omiin silmiini pistää navan ulkonäkö, mutta sekin on kolmeen terveeseen lapseen verrattuna ihan mitätön seikka. Iho on edelleen hieman venynyttä, joten ahkeraa öljyämistä Bio Oililla jatkan vielä hyvän aikaa. Kokonaisuudessaan olen aina ollut ja olen edelleen tosi tyytyväinen vatsani ulkonäköön. Eihän se enää ole läheskään sama timmi, vatsalihaksilla paistatteleva littana vatsa, mutta ei sen tarvitse ollakaan. Sektioarpi haalistuu vuosi vuodelta, ja samoin käy raskausarvillekin. Ja ehkä ne vatsalihaksetkin jos taas näkyy, ken tietää.





Kerroin viimeisimmässä valmennukseen liittyvässä postauksessani, että paino on pudonnut vähän liikaa, ja että koetin nostaa sitä takaisinpäin. Olen onnistunut siinä ja maidonnousukin on palautunut jo nyt ennalleen! Se ehti jo hetkeksi tyrehtymään melkein olemattomiin. Itse olen todella tyytyväinen valmennuksen tuomiin muutoksiin niin ajattelumallin, arkirytmin kuin ulkonäönkin osalta. Mitään valtavaa painonpudotustahan en halunnut lähtöpainoni vuoksi  edes lähteä tavoittelemaan, mutta kroppa on kyllä selkeästi kiinteytynyt ja erityisesti viimeisetkin turvotuksenrippeet ovat tiessään. Painoa putosi 5,4kg ja senttejä lähti yhteensä 15,5.

Nyt valmennuksen päättymisestä on aikaa reilu kuukausi. Paino vaihtelee 50 ja 52 kilon välillä, mikä on itselleni varmasti se ominainen paino. Olen jatkanut valmennuksen liikuntakalenterin mukaisesti liikuntaa, ja minusta tuntuu, että alan olla valmis jo hölkkälenkeille. Lantiokipuja ei ole ollut viikkoihin, eikä paikkoja enää särje pidempienkään vaunulenkkien jälkeen. Tuo kahdeksan viikkoa oli juuri sopiva aika valmennukselle, koska siinä ajassa ehtii omaksumaan elämäntapamuutokseen vaadittavia rutiineja. Pidän varmasti jatkossakin mielessä kaiken oppimani materiaalin, ja ajan kuluessa varmasti tulen taas treenaamaan entiseen malliin. Nyt annan kropan olla tässä äitimoodissa ihan rauhassa, juuri nyt elämääni ei mahdu tarkkaan suunniteltuja treenejä salikäynteineen. Jos itse koet, että pieni apu ja tuki raskaudesta palautumiseen olisi tarpeen, niin suosittelen tätä FeelMaman kahdeksan viikkoa kestävää valmennusta täydestä sydämestäni. Selkeät ohjeet, rauhallinen tahti liikunnan aloittamiseen ja sähköpostitse saatava apu ovat tehneet omasta palautmisestani todella paljon helpompaa kuin aiemmilla kerroilla.

Kiitos hurjan paljon FeelMama tästä mahdollisuudesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti