maanantai 13. helmikuuta 2017

Unelma itsestä | Kolme viikkoa

"Kun olet päättänyt voida hyvin, on tärkeää, että teet tänään olosi mahdollisimman hyväksi. Se mihin keskitymme kasvaa elämässämme. Päästäessämme irti meille epäedullisista tunteista ja ajatuksista annamme tilaa meidän luontaiselle hyvälle ololle tulla esiin. Keskittymällä tietoisesti hyvään se kasvaa elämässämme." Unelma Itsestä työkirjan sivu 69. Ajatukset ja tunteet apuna tavoitteiden saavuttamisessa.


Viikko sitten kertoessani toisen valmennusviikon kuulumisia tunsin oloni aika epämukavaksi ja ehkä jopa hieman epäonnistuneeksi. Tuo ylläoleva testinpätkä oli osa kolmannen viikon aloituskirjoitusta. Aloin pohtia omia negatiivisia tunteitani, milloin tunnen niitä ja miten ne vaikuttavat päivittäiseen elämääni? Ajattelemalla, että olen epäonnistunut, huono tai keskeneräinen menetän valtavasti energiaa. Negatiiviset tunteet vievät tilaa positiivisilta. Miksi en ajattelisi, että olen tehnyt parhaani. Olen ajatellut vauvan parasta ja omaa jaksamistani. Edellisellä viikolla olin sairauslomalla. Silloin ajattelin myös työntekijän parasta. Lepäämällä jaksoin taas paremmin töissä ja kotona, enkä aiheuttanut vauvalle vaaraa.

Kolmannella viikolla pyrin tietoisesti ajattelemaan positiivisemmin. Töissä teen minkä voin, sen on riitettävä sekä minulle että työnantajalle. Kotona teen sen, mikä on välttämätöntä. Mikä sitten on? Ruoanlaitto, pyykkihuolto, koiran ulkoiluttaminen ja lasten kanssa vietetty aika, ne ovat välttämättömiä asioita elämässäni. Lisäksi halusin tietoisesti lisätä liikuntaa, joten yhdistin koiranulkoilutuksen lenkkeihin. Joogasin, koska siitä saa hyvää energiaa, mutta ei rasita liikaa. Lykkäsin suuria siivouksia ja tein vähän kerrallaan.



Viime viikolla sain tehtyä kolme 45 minuutin mittaista reipasta kävelylenkkiä työpäivien jälkeen ja joogasin kolmena päivänä 45 minuuttia. Lisäksi kävin sunnuntaina tunnin mittaisella kävelyllä. Viikonloppuna oli aika vaikeaa supistelujen kanssa, ja varaan tänään ajan neuvolalääkärille. Toivottavasti nämä nyt rauhottuisivat pikkuhiljaa, en tosiaankaan ole valmis jäämään sairauslomalle saatikka sitten vuodelepoon.

Työkirjassa käsiteltiin viime viikolla kiitospäiväkirjaa. Aloin täyttää sitä päivittäin ja kirjoitin ylös asioita, joista pystyin juuri sinä päivänä olemaan kiitollinen. Viikon aikana kiitollisuuden kohteita kertyi melkoinen määrä. Ei sitä muuten arjen pyöriessä tulisi ajatelleeksikaan, että olen esimerkiksi loputtoman kiitollinen vakituisesta työstä; saan säännöllisesti palkkaa ja minulla on mahdollisuus jäädä äitiyslomalle. Olen kiitollinen siitä, että meillä kaikilla on aina puhtaita vaatteita ja riittävästi monipuolista ruokaa. Viime viikolla olin kiitollinen myös monista muista asioista, mutta nuo olivat merkittävimmät. 



Nyt käynnistyy sitten ensimmäisen valmennuskuukauden viimeinen viikko. Olen kiitollinen tästä valmennuksesta, ja kaikesta, mitä olen oppinut itsestäni sen aikana.

Kiitos teille kaikille, jotka käytte täällä lukemassa meidän elämästä. Te merkitsette minulle todella paljon! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti