maanantai 10. maaliskuuta 2014

33+0 ja neuvola

Tänään oli se kauan odotettu neuvolalääkärikäynti! Vähän petyin kuitenkin, kun en ensiksikään juurikaan nähnyt vauvaa, kun lääkäri ultrasi näyttö itseään päin (vähän kuitenkin kurkin <3) ja sitten en saanutkaan tarkkoja mittoja vauvasta, kuten oletin.
Hoitaja otti mut vastaan klo.9.50, tarkisti pissanäytteen, katsoi painon, verenpaineen ja kyseli kuulumiset. Tässä päivitystä:

Pissa: puhdas (puhdas) 
Paino: 61,2kg (60,1kg) 
Painon muutos/vko: +241g (+23g) 
Hb: ei katsottu, koska oli viimeksi ok (129)
Verenpaine: 99/75 (108/64) 
Liikkeet: ++ (++) 
Syke: ++ (++135-155)
SF-mitta: 25-26cm (25,5cm)

Painoa tuli tullut vähän paremmin, kuin viime kerralla. Hoitaja sanoi, että itseeni en ole kyllä saanut yhtään massaa lisää, kaikki on tuosta 1,1 kilosta kuulemma mennyt vauvaan. Hän varmisti useampaan otteeseen, että onhan se vauva varmasti nyt liikkunut kunnolla, eli taisi vähän kuitenkin ihmetellä hidasta painonnousua. Vauva on kuitenkin liikkunut TOSI paljon. Kerroin myös, että liitoskivut ovat alkaneet hellittää. Niitä ei tullut edes sen jälkeen, kun tein viime viikolla 50 minuutin kahvakuulajumpan meidän uudella 8-kilon kahvakuulalla! Lihaksia kyllä särki sen jälkeen pari päivää :D. Eilenkin käytiin pitkällä lenkillä Antin kanssa leikkarireissun jälkeen, eikä siltikään ole sattunut. Neukkutäti sanoi, että voi johtua siitä, kun vauva on päässyt hieman ylemmäs eikä enää lepäile niin pahasti alhaalla lantiossa. 

10.10 oli aika siirtyä lääkärin huoneeseen. Hän kysyi ihan aluksi, onko mitään huolta tai jotain erityistä, mihin haluaisin, että kiinnitettäisiin huomiota. Sanoin, että harjostussuppareita on ollu ihan kiitettävästi, eli vois sitä kohdunsuun tilannetta kattoo ja sit halusin, että kiinnitettäis ton mun hidastuneen painonnousun takia huomiota vauvan kokoon. Kipusin tutkimussängylle ja lääkäri teki ensin yökyök sen sisätutkimuksen. Olin ihan ihmeissäni (ja iloinen?), kun hän totesin kohdunsuun olevan vielä tiukasti kiinni ja kohdunkaulan olevan vielä hyvän 3 sentin mittainen. Ei tää poika ainakaan ajoissa halua ulos tulla! Sanoipa hän jo tässä vaiheessa, että taitaa poika olla jo ihan oikeassa asennossakin siellä, ei pää on alhaalla. Jee! :D Sitten hän mittasi kohdunpohjan korkeuden ja ultrasi vauvaa. Jotain mittoja hän näytti ottavan, ilmeisesti vauvan päästä. Niiden perusteella hän totesi vauvan olevan aika pieni, mutta kuitenkin viikkoja vastaavan kokoinen. En saanut neuvolakorttiin mitään mittoja pienestä. Sydänäänet kuului hienosti, mutta ei se niitäkään kirjannu ylös. Ilmeisesti kuitenkin hyvät äänet oli kun saatiin ++. Nousin sängyltä ja puin päälleni. Lääkäri naputteli koneelleen tietoja ylös ja tarkasteli edellistä sf-mittaa kortista. Hän sanoi, että jos sf-mitta jatkaa "laskusuunnassa" vielä seuraavalla neuvolakäynnillä, niin sitten varataan uusi lääkäriaika ja tehdään tarkempi painoarvio vauvasta. Sen sf-mitan pitäisi tällä viikolla olla parisen senttiä suurempi, varsinkin, kun viime neuvolassa oltiin vielä keskikäyrällä ja nyt ollaan tiputtu käyrän alapuolelle. Hän hieman kyseenalaisti sitä, että olenko varmasti syönyt hyvin. Kyllä olen. Vauva on kaikkein tärkein, ja tiedän tarkalleen kuinka tärkeää on saada riittävästi ravintoa vauvan kasvun turvaamiseksi. Seuraava neuvola-aika on reilun kahden viikon päästä, 27.3 klo.9. Katotaan sitten taas tota painohommaa.. Jos alan syömään vielä yhen välipalan enemmän nyt seuraavan kahden viikon ajan eikä sf-mitta sittenkään palaa käyrälle niin vika ei luultavasti oo ainakaan mun syömisessä.

Perjantaina käytiin aamupäivällä leikkipuistossa, ja Antti laski taas ihan itse liukumäestä ja nauroi hirveesti! Iltapäivällä mun sisko tuli meille yökylään. Siskon piti olla meillä koko viikonloppu, mutta lauantaina olikin noussut kuume ja hän lähti kotiin, ettei tartuta meitä. Lääkäri oli sanonut eilen, että on poskiontelontulehdusta.



Lauantai menikin sitten siivoillessa ja sämpylöitä leipoessa. Sunnuntaina käytiin taas Antin ja koiran kanssa leikkipuistossa ja pitkällä kävelyllä sen jälkeen. Laitoin myös vihdoinkin ne vauvanvaatteet hyllyyn! Lajittelin kaikkein isoimmat vaatteet, eli 70cm ja sitä isommat erikseen, ettei ne turhaan vie hyllyssä tilaa. Laitoin myös 50-56 senttiset eri hyllylle ja 60-68 senttiset eri hyllylle.



Tässä näitä uusia vauvan housuja, joista olin luvannut kuvia:




Jokke seuraa jokapaikkaan.
Illalla Antti oli tosi väsynyt ja yöllä nousikin sitten kuume. Poika tuli neljän aikaan yöllä meidän huoneeseen ja oli ihan punainen ja tulikuuma. Pikaisella mittauksella kuumetta oli 38,1 astetta, eli oikeasti oli vieläkin enemmän. Mittari oli hädintuskin kainalossa. Tänään laitoin mun äidille viestiä, että Anttikin on nyt kipee, ja äiti vastas, että niin on itekin! :D Oikeen pika-tarttuva tauti. Nyt Antti on ollu tosi nuutunu. Kuume alkoi laskea, kun annoin ihan pienen annoksen kuumelääkettä, varmaan annetaan toinen annos ennen nukkumaanmenoa. Toivottavasti menis nyt kaikilla nopeasti vaan ohi!




RASKAUSVIIKKO 34

SIKIÖ
Tämän viikon alussa sikiö on 31 viikkoa vanha. Sillä on nyt vähemmän tilaa kohdussa, eikä se pysty liikkumaan yhtä vapaasti kuin aikaisemmin. Kukaan ei tiedä, mitä sikiö ajattelee tai mistä se näkee unta. Mutta nyt sikiö kokee unen REM-vaiheen (Rapid Eye Movement), jonka yleisesti katsotaan olevan edellytys unien näkemiselle. Sikiön pupillit alkavat reagoida valoon.
NAINEN
34. raskausviikko
34. raskausviikko

Ajattele: sinä kannat sisälläsi tulevaisuutta! Odottavan äidin näkeminen koskettaa useimpia meistä, melkeinpä iästä huolimatta. Pyöreässä äidin vatsassa on jotain lähestulkoon maagista. Se vetää meitä puoleensa. Onhan se symboli tulevaisuuden toivosta ja mahdollisuuksista. Tai kenties se vain yksinkertaisesti vetoaa lajillemme ominaiseen lisääntymisviettiin.
Nyt huomaat myös, että sana synnytys, joka ehkä on ollut sinulle hiukan vieras – ja jonka olet saattanut tietoisesti tai tiedostamatta työntää pois mielestäsi – pyörii mielessäsi jatkuvasti. Se saattaa tulla mieleesi minä vuorokauden aikana hyvänsä. Myös yöllä, kun et saa unta. Miten synnytys sujuu? Ehditkö varmasti valmistautua? Miten ihmeessä selviät koko ruljanssista?
Monien yöuni muuttuu tässä vaiheessa levottomaksi. Mikään asento ei pitemmän päälle tunnu hyvältä. Lapsi liikkuu ja painaa virtsarakkoa. Pian vatsasta tulee niin iso, että on vaikea löytää hyvää nukkumisasentoa. Monet nukkuvat paremmin, kun sängyssä on monta tyynyä, yksi polvien välissä, ja raskauden edetessä yksi myös vatsan alla.
Fysiologisesti katsottuna ihanteellisin nukkumisasento on vasemmalla kyljellä, tarvittaessa tyyny vatsan alla. Se on paras asento verenkierrolle ja munuaisten toiminnalle. Myös rakkoon kohdistuva paine on tässä asennossa vähäisin.
Viimeistään nyt on aika totutella uudenlaiseen unirytmiin. Pitkät ja katkeamattomat yöunet ovat vaihtuneet lyhyisiin torkahtelujaksoihin. Hyvää valmennnusta synnytyksen jälkeiseen aikaan…





2 kommenttia:

  1. Niin se vaan lähenee loppuaan teidän odotus! :) Jännityksellä jo odotan milloin pikkunen syntyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! :D Aika tuntuu nyt menevän tosi nopeesti :O

      Poista